Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

salonki (5-G)

  1. sali, hieno seurusteluhuone, vastaanottohuone
  2. (kuvaannollisesti) (säännöllinen) vastaanotto salongissa jonkin aiheen tiimoilta
    Kreivittären kirjallinen salonki kuohutti lähiseutujen sivistyneistöä.
  3. taidenäyttelyhuoneisto, näyttelytila
  4. muotiliike, kampaamo tai kauneushoitola

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑloŋki/
  • tavutus: sa‧lon‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi salonki salongit
genetiivi salongin salonkien
(salonkein)
partitiivi salonkia salonkeja
akkusatiivi salonki;
salongin
salongit
sisäpaikallissijat
inessiivi salongissa salongeissa
elatiivi salongista salongeista
illatiivi salonkiin salonkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi salongilla salongeilla
ablatiivi salongilta salongeilta
allatiivi salongille salongeille
muut sijamuodot
essiivi salonkina salonkeina
translatiivi salongiksi salongeiksi
abessiivi salongitta salongeitta
instruktiivi salongein
komitatiivi salonkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo salongi-
vahva vartalo salonki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Ruotsin kielen kautta italian sanasta salone.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kauneussalonki, muotisalonki, salonkikelpoinen, salonkileijona, salonkimusiikki, salonkiorkesteri, salonkitanssi, salonkivaunu, salonkiyhtye, taidesalonki

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.