satiiri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
satiiri (6)
- ilmaisukeino, jota käytetään huvittamaan lukijaa ja samalla kritisoimaan ajan ilmapiiriä ja ihmistä; ironiaa vahvempi ilmaisukeino
- pilkallinen, ivallinen runo, romaani, näytelmä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑt̪iːri/, [ˈsɑ̝t̪iːri]
- tavutus: sa‧tii‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | satiiri | satiirit |
| genetiivi | satiirin | satiirien satiireiden satiireitten |
| partitiivi | satiiria | satiireita satiireja |
| akkusatiivi | satiiri; satiirin |
satiirit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | satiirissa | satiireissa |
| elatiivi | satiirista | satiireista |
| illatiivi | satiiriin | satiireihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | satiirilla | satiireilla |
| ablatiivi | satiirilta | satiireilta |
| allatiivi | satiirille | satiireille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | satiirina | satiireina |
| translatiivi | satiiriksi | satiireiksi |
| abessiivi | satiiritta | satiireitta |
| instruktiivi | – | satiirein |
| komitatiivi | – | satiireine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | satiiri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. ilmaisukeino, jota käytetään huvittamaan lukijaa ja samalla kritisoimaan ajan ilmapiiriä ja ihmistä; ironiaa vahvempi ilmaisukeino