Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

seläke (48)

  1. filee (suomalaisempi sana)
    grillattu porsaan seläke
  2. papereihin mapittamisessa kiinnitettävä reiällinen ja itseliimautuva liuska, jonka avulla vältetään papereiden rei'ittäminen, arkistoliuska

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈselækeˣ/
  • tavutus: se‧lä‧ke

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seläke seläkkeet
genetiivi seläkkeen seläkkeiden
seläkkeitten
partitiivi seläkettä seläkkeitä
akkusatiivi seläke;
seläkkeen
seläkkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi seläkkeessä seläkkeissä
elatiivi seläkkeestä seläkkeistä
illatiivi seläkkeeseen seläkkeisiin
seläkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi seläkkeellä seläkkeillä
ablatiivi seläkkeeltä seläkkeiltä
allatiivi seläkkeelle seläkkeille
muut sijamuodot
essiivi seläkkeenä seläkkeinä
translatiivi seläkkeeksi seläkkeiksi
abessiivi seläkkeettä seläkkeittä
instruktiivi seläkkein
komitatiivi seläkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo seläkkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
seläket-

Etymologia muokkaa

selkä + -ke

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

häränseläke

Aiheesta muualla muokkaa

  • seläke Kielitoimiston sanakirjassa