selkäpii
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (vanhentunut) selkärangan nikamarivin muodostamat piikit selässä
- (kuvaannollisesti) käytetään sanonnoissa kuvaamaan pelkäämistä
- selkäpiitä karmii
- Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈselkæˌpiː/
- tavutus: sel‧kä‧pii
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selkäpii | selkäpiit |
| genetiivi | selkäpiin | selkäpiiden selkäpiitten |
| partitiivi | selkäpiitä | selkäpiitä |
| akkusatiivi | selkäpii; selkäpiin |
selkäpiit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selkäpiissä | selkäpiissä |
| elatiivi | selkäpiistä | selkäpiistä |
| illatiivi | selkäpiihin | selkäpiihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selkäpiillä | selkäpiillä |
| ablatiivi | selkäpiiltä | selkäpiiltä |
| allatiivi | selkäpiille | selkäpiille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selkäpiinä | selkäpiinä |
| translatiivi | selkäpiiksi | selkäpiiksi |
| abessiivi | selkäpiittä | selkäpiittä |
| instruktiivi | – | selkäpiin |
| komitatiivi | – | selkäpiine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selkäpii- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 18