serkkuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
serkkuus (40)
- se, että on serkku
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈserkːuːs/
- tavutus: serk‧kuus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | serkkuus | serkkuudet |
genetiivi | serkkuuden | serkkuuksien |
partitiivi | serkkuutta | serkkuuksia |
akkusatiivi | serkkuus; serkkuuden |
serkkuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | serkkuudessa | serkkuuksissa |
elatiivi | serkkuudesta | serkkuuksista |
illatiivi | serkkuuteen | serkkuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | serkkuudella | serkkuuksilla |
ablatiivi | serkkuudelta | serkkuuksilta |
allatiivi | serkkuudelle | serkkuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | serkkuutena | serkkuuksina |
translatiivi | serkkuudeksi | serkkuuksiksi |
abessiivi | serkkuudetta | serkkuuksitta |
instruktiivi | – | serkkuuksin |
komitatiivi | – | serkkuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | serkkuude- | |
vahva vartalo | serkkuute- | |
konsonantti- vartalo |
serkkuut- |
Etymologia muokkaa
sanan serkku vartalosta serkk- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on serkku
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- serkkuus Kielitoimiston sanakirjassa