sikolätti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- pieni, korkeintaan parin eläimen sikala
- (arkikieltä, kuvaannollisesti) likainen ja sekainen tila
- Hänen huoneensa on sikolätti!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsikoˌlæt̪ːi/
- tavutus: si‧ko‧lät‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sikolätti | sikolätit |
| genetiivi | sikolätin | sikolättien (sikolättein) |
| partitiivi | sikolättiä | sikolättejä |
| akkusatiivi | sikolätti; sikolätin |
sikolätit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sikolätissä | sikoläteissä |
| elatiivi | sikolätistä | sikoläteistä |
| illatiivi | sikolättiin | sikolätteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sikolätillä | sikoläteillä |
| ablatiivi | sikolätiltä | sikoläteiltä |
| allatiivi | sikolätille | sikoläteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sikolättinä | sikolätteinä |
| translatiivi | sikolätiksi | sikoläteiksi |
| abessiivi | sikolätittä | sikoläteittä |
| instruktiivi | – | sikolätein |
| komitatiivi | – | sikolätteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sikoläti- | |
| vahva vartalo | sikolätti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. pieni sikala
|
2. likainen ja sekainen tila
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sikolätti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C