Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sinkku (1-A)

  1. henkilö, joka ei ole vakituisessa parisuhteessa
  2. (arkikieltä) albumista erikseen myyntiin ja radiosoittoon otettu musiikkikappale

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsiŋkːu/
  • tavutus: sink‧ku

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sinkku sinkut
genetiivi sinkun sinkkujen
partitiivi sinkkua sinkkuja
akkusatiivi sinkku;
sinkun
sinkut
sisäpaikallissijat
inessiivi sinkussa sinkuissa
elatiivi sinkusta sinkuista
illatiivi sinkkuun sinkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sinkulla sinkuilla
ablatiivi sinkulta sinkuilta
allatiivi sinkulle sinkuille
muut sijamuodot
essiivi sinkkuna sinkkuina
translatiivi sinkuksi sinkuiksi
abessiivi sinkutta sinkuitta
instruktiivi sinkuin
komitatiivi sinkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sinku-
vahva vartalo sinkku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
  • (erikseen julkaistu kappale) single
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • sinkku Kielitoimiston sanakirjassa