Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sivutus (39)

  1. (tietotekniikka) näennäismuistin toteutus, jossa tietokoneen suoritin siirtää määrämittaisia lohkoja tarvittaessa RAM-muistista massamuistiin tai toisinpäin
  2. tekstin jakaminen sivuiksi; sivujen numerointi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sivutus sivutukset
genetiivi sivutuksen sivutusten
sivutuksien
partitiivi sivutusta sivutuksia
akkusatiivi sivutus;
sivutuksen
sivutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sivutuksessa sivutuksissa
elatiivi sivutuksesta sivutuksista
illatiivi sivutukseen sivutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sivutuksella sivutuksilla
ablatiivi sivutukselta sivutuksilta
allatiivi sivutukselle sivutuksille
muut sijamuodot
essiivi sivutuksena sivutuksina
translatiivi sivutukseksi sivutuksiksi
abessiivi sivutuksetta sivutuksitta
instruktiivi sivutuksin
komitatiivi sivutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sivutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sivutus-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta sivuttaa, sivu, vrt. englannin pagingpage

Käännökset muokkaa