Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

skeema (9)[1]

  1. jotain kuvaava malli
  2. (psykologia) mielen sisäinen malli jostakin toiminnasta ulkoisessa maailmassa
  3. (slangiа) kytkentäkaavio; toimintakaavio

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈskeːmɑ/
  • tavutus: skee‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi skeema skeemat
genetiivi skeeman skeemojen
(skeemain)
partitiivi skeemaa skeemoja
akkusatiivi skeema;
skeeman
skeemat
sisäpaikallissijat
inessiivi skeemassa skeemoissa
elatiivi skeemasta skeemoista
illatiivi skeemaan skeemoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi skeemalla skeemoilla
ablatiivi skeemalta skeemoilta
allatiivi skeemalle skeemoille
muut sijamuodot
essiivi skeemana skeemoina
translatiivi skeemaksi skeemoiksi
abessiivi skeematta skeemoitta
instruktiivi skeemoin
komitatiivi skeemoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo skeema-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • skeema Kielitoimiston sanakirjassa
  • skeema Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9