sokkelo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- erityisesti peitetty tai maanalainen labyrintti
- (anatomia) sisäkorvan onteloiden yhteisnimi
- Monimutkainen sokkelo muodostuu kahdesta osasta, luusokkelosta ja sen sisäpuolella olevasta pehmeästä kalvosokkelosta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsokːelo/
- tavutus: sok‧ke‧lo
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sokkelo | sokkelot |
genetiivi | sokkelon | sokkelojen sokkeloiden sokkeloitten |
partitiivi | sokkeloa | sokkeloita sokkeloja |
akkusatiivi | sokkelo; sokkelon |
sokkelot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sokkelossa | sokkeloissa |
elatiivi | sokkelosta | sokkeloista |
illatiivi | sokkeloon | sokkeloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sokkelolla | sokkeloilla |
ablatiivi | sokkelolta | sokkeloilta |
allatiivi | sokkelolle | sokkeloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sokkelona | sokkeloina |
translatiivi | sokkeloksi | sokkeloiksi |
abessiivi | sokkelotta | sokkeloitta |
instruktiivi | – | sokkeloin |
komitatiivi | – | sokkeloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sokkelo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. labyrintti
Ks. labyrintti |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sokkelo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2