solukko
Katso myös: Solukko |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (biologia) kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsolukːo/
- tavutus: so‧luk‧ko
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | solukko | solukot |
genetiivi | solukon | solukoiden solukoitten solukkojen |
partitiivi | solukkoa | solukkoja solukoita |
akkusatiivi | solukko; solukon |
solukot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | solukossa | solukoissa |
elatiivi | solukosta | solukoista |
illatiivi | solukkoon | solukkoihin solukoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | solukolla | solukoilla |
ablatiivi | solukolta | solukoilta |
allatiivi | solukolle | solukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | solukkona | solukkoina solukoina |
translatiivi | solukoksi | solukoiksi |
abessiivi | solukotta | solukoitta |
instruktiivi | – | solukoin |
komitatiivi | – | solukkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | soluko- | |
vahva vartalo | solukko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
johdos substantiivista solu
Käännökset muokkaa
1. kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |