Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sosiaalisuus (40)

  1. se, että on sosiaalinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsosiˌɑːlisuːs/
  • tavutus: so‧si‧aa‧li‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sosiaalisuus sosiaalisuudet
genetiivi sosiaalisuuden sosiaalisuuksien
partitiivi sosiaalisuutta sosiaalisuuksia
akkusatiivi sosiaalisuus;
sosiaalisuuden
sosiaalisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sosiaalisuudessa sosiaalisuuksissa
elatiivi sosiaalisuudesta sosiaalisuuksista
illatiivi sosiaalisuuteen sosiaalisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sosiaalisuudella sosiaalisuuksilla
ablatiivi sosiaalisuudelta sosiaalisuuksilta
allatiivi sosiaalisuudelle sosiaalisuuksille
muut sijamuodot
essiivi sosiaalisuutena sosiaalisuuksina
translatiivi sosiaalisuudeksi sosiaalisuuksiksi
abessiivi sosiaalisuudetta sosiaalisuuksitta
instruktiivi sosiaalisuuksin
komitatiivi sosiaalisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sosiaalisuude-
vahva vartalo sosiaalisuute-
konsonantti-
vartalo
sosiaalisuut-

Etymologia muokkaa

sanan sosiaalinen vartalosta sosiaalis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa