synteesi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
synteesi (5)
- (filosofia) teesin ja antiteesin yhdistyminen; yhdistävä menetelmä, yhdistäminen
- (kemia) kemiallisen aineen valmistus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsynt̪eːsi/
- tavutus: syn‧tee‧si
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | synteesi | synteesit |
| genetiivi | synteesin | synteesien (synteesein) |
| partitiivi | synteesiä | synteesejä |
| akkusatiivi | synteesi; synteesin |
synteesit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | synteesissä | synteeseissä |
| elatiivi | synteesistä | synteeseistä |
| illatiivi | synteesiin | synteeseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | synteesillä | synteeseillä |
| ablatiivi | synteesiltä | synteeseiltä |
| allatiivi | synteesille | synteeseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | synteesinä | synteeseinä |
| translatiivi | synteesiksi | synteeseiksi |
| abessiivi | synteesittä | synteeseittä |
| instruktiivi | – | synteesein |
| komitatiivi | – | synteeseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | synteesi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |