Wikipedia
Katso artikkeli Synti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Synti

Substantiivi muokkaa

synti (5-J)[1]

  1. uskonnon sääntöjen vastainen paha tai väärä teko

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsynt̪i/
  • tavutus: syn‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi synti synnit
genetiivi synnin syntien
(syntein)
partitiivi syntiä syntejä
akkusatiivi synti;
synnin
synnit
sisäpaikallissijat
inessiivi synnissä synneissä
elatiivi synnistä synneistä
illatiivi syntiin synteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi synnillä synneillä
ablatiivi synniltä synneiltä
allatiivi synnille synneille
muut sijamuodot
essiivi syntinä synteinä
translatiivi synniksi synneiksi
abessiivi synnittä synneittä
instruktiivi synnein
komitatiivi synteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo synni-
vahva vartalo synti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

helmasynti, kuolemansynti, perisynti, salasynti, synninhätä, synninpäästö, synnintunnustus, synnintunto, syntiinlankeemus, syntikuorma, syntilista, syntinen, syntipukki, syntisäkki, syntitaakka, syntiuhri, syntivelka, tekosynti

Aiheesta muualla muokkaa

  • synti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J