syytetty
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (oikeustiede) rikosasiassa omissa nimissään oikeuteen vastaamaan haastettu syytteeseen asetettu henkilö, vastaaja
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsyːt̪et̪ːy/
- tavutus: syy‧tet‧ty
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syytetty | syytetyt |
| genetiivi | syytetyn | syytettyjen |
| partitiivi | syytettyä | syytettyjä |
| akkusatiivi | syytetty; syytetyn |
syytetyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syytetyssä | syytetyissä |
| elatiivi | syytetystä | syytetyistä |
| illatiivi | syytettyyn | syytettyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syytetyllä | syytetyillä |
| ablatiivi | syytetyltä | syytetyiltä |
| allatiivi | syytetylle | syytetyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syytettynä | syytettyinä |
| translatiivi | syytetyksi | syytetyiksi |
| abessiivi | syytetyttä | syytetyittä |
| instruktiivi | – | syytetyin |
| komitatiivi | – | syytettyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | syytety- | |
| vahva vartalo | syytetty- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. rikosasiassa omissa nimissään oikeuteen vastaamaan haastettu syytteeseen asetettu henkilö, vastaaja
|
Aiheesta muualla muokkaa
Verbi muokkaa
syytetty
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä syyttää