Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

töllötin (33-C)

  1. (puhekieltä) televisio

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ølːøt̪in/
  • tavutus: töl‧lö‧tin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi töllötin töllöttimet
genetiivi töllöttimen töllöttimien
töllötinten
partitiivi töllötintä töllöttimiä
akkusatiivi töllötin;
töllöttimen
töllöttimet
sisäpaikallissijat
inessiivi töllöttimessä töllöttimissä
elatiivi töllöttimestä töllöttimistä
illatiivi töllöttimeen töllöttimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi töllöttimellä töllöttimillä
ablatiivi töllöttimeltä töllöttimiltä
allatiivi töllöttimelle töllöttimille
muut sijamuodot
essiivi töllöttimenä
(töllötinnä)
töllöttiminä
translatiivi töllöttimeksi töllöttimiksi
abessiivi töllöttimettä töllöttimittä
instruktiivi töllöttimin
komitatiivi töllöttimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo töllöttime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
töllötin-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä töllöttää (töllöt- + -in)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

töllötin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä töllöttää