törmäys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
törmäys (39)
- usean kappaleen osuminen toisiinsa ainakin yhden niistä liikkuessa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ørmæys/ tai /ˈt̪ørmæy̯s/
- tavutus: tör‧mä‧ys / tör‧mäys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | törmäys | törmäykset |
| genetiivi | törmäyksen | törmäysten törmäyksien |
| partitiivi | törmäystä | törmäyksiä |
| akkusatiivi | törmäys; törmäyksen |
törmäykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | törmäyksessä | törmäyksissä |
| elatiivi | törmäyksestä | törmäyksistä |
| illatiivi | törmäykseen | törmäyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | törmäyksellä | törmäyksillä |
| ablatiivi | törmäykseltä | törmäyksiltä |
| allatiivi | törmäykselle | törmäyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | törmäyksenä | törmäyksinä |
| translatiivi | törmäykseksi | törmäyksiksi |
| abessiivi | törmäyksettä | törmäyksittä |
| instruktiivi | – | törmäyksin |
| komitatiivi | – | törmäyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | törmäykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
törmäys- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. usean liikkuvan kappaleen osuminen toisiinsa liikkeen aikana
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
törmäyskurssi, törmäysvoima, yhteentörmäys