Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tae (48-D)

  1. varmuus
    Loppusijoituksen turvallisuudesta ei ole takeita. (GP)
  2. kappale, joka syntyy takomisen tuloksena, paremmin taos

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑeˣ/
  • tavutus: ta‧e

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tae takeet
genetiivi takeen takeiden
takeitten
partitiivi taetta takeita
akkusatiivi tae;
takeen
takeet
sisäpaikallissijat
inessiivi takeessa takeissa
elatiivi takeesta takeista
illatiivi takeeseen takeisiin
takeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi takeella takeilla
ablatiivi takeelta takeilta
allatiivi takeelle takeille
muut sijamuodot
essiivi takeena takeina
translatiivi takeeksi takeiksi
abessiivi takeetta takeitta
instruktiivi takein
komitatiivi takeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo takee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taet-

Aiheesta muualla muokkaa

  • tae Kielitoimiston sanakirjassa

Skotti muokkaa

Adverbi muokkaa

tae

  1. myös
  2. liian

Prepositio muokkaa

tae

  1. johonkin, jonnekin (vastaa suomen illatiivia)
  2. ilmaisee verbin perusmuotoa

Substantiivi muokkaa

tae (monikko taes)

  1. varvas
  2. (golf) kärki (mailan)
  3. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tie (vaihtoehtoinen monikko teaze)
  4. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta taid
  5. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tea

Verbi muokkaa

tae

  1. (golf) lyödä kärkiosuma
  2. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tak