Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tahdistaja (10)

  1. jokin, joka tahdistaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑhdisˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: tah‧dis‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tahdistaja tahdistajat
genetiivi tahdistajan tahdistajien
(tahdistajain)
partitiivi tahdistajaa tahdistajia
akkusatiivi tahdistaja;
tahdistajan
tahdistajat
sisäpaikallissijat
inessiivi tahdistajassa tahdistajissa
elatiivi tahdistajasta tahdistajista
illatiivi tahdistajaan tahdistajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tahdistajalla tahdistajilla
ablatiivi tahdistajalta tahdistajilta
allatiivi tahdistajalle tahdistajille
muut sijamuodot
essiivi tahdistajana tahdistajina
translatiivi tahdistajaksi tahdistajiksi
abessiivi tahdistajatta tahdistajitta
instruktiivi tahdistajin
komitatiivi tahdistajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tahdistaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa