taipumaton sana
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
taipumaton sana (monikko taipumattomat sanat)
- (kielitiede) sellainen sana, joka ei taivu tai taipuu vaillinaisesti; partikkeli yläkäsitteenä; sanaluokka, johon kuuluvat ne sanat, jotka eivät ole nomineja eikä verbejä
- Taipumattomiin sanoihin kuuluvat muun muassa konjunktiot ja adverbit.
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- partikkeli (vanhentunut)
Yläkäsiteet muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Muut sanaluokat:
- nomini (adjektiivi/laatusana, numeraali/lukusana, pronomini/asemosana, substantiivi/nimisana)
- verbi/teonsana
Muuta:
- affiksi (prefiksi, infiksi, suffiksi), supistuma, sanavartalo/vartalo, sanaliitto, lyhenne, symboli, aakkonen
Alakäsitteet muokkaa
- adpositio (prepositio, (inpositio), postpositio)
- adverbi/seikkasana (aikaa, paikkaa, suuntaa, tapaa, keinoa, tilaa, määrää, jne. ilmaisevat adverbit)
- partikkeli (interjektio/huudahdussana (huomionkohdistin), dialogipartikki/keskustelupartikkeli, lausemapartikkeli, konjunktio (suunnittelupartikkeli), modaalipartikkeli, sävypartikkeli, fokuspartikkeli, intensiteettisana (limäärän ilmaisin), liitepartikkeli)
- muut pikkusanat
Aiheesta muualla muokkaa
- Ison suomen kieliopin verkkoversio: § §792 Taipumattomista sanoista