tauhka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑu̯hkɑ/
- tavutus: tauh‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tauhka | tauhkat |
| genetiivi | tauhkan | tauhkojen (tauhkain) |
| partitiivi | tauhkaa | tauhkoja |
| akkusatiivi | tauhka; tauhkan |
tauhkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tauhkassa | tauhkoissa |
| elatiivi | tauhkasta | tauhkoista |
| illatiivi | tauhkaan | tauhkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tauhkalla | tauhkoilla |
| ablatiivi | tauhkalta | tauhkoilta |
| allatiivi | tauhkalle | tauhkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tauhkana | tauhkoina |
| translatiivi | tauhkaksi | tauhkoiksi |
| abessiivi | tauhkatta | tauhkoitta |
| instruktiivi | – | tauhkoin |
| komitatiivi | – | tauhkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tauhka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- tauhka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9