tekele
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- huonolaatuinen, taitamattomasti tehty esine
- Semmoinen tekele oli vain irvikuva sahapukista.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ekeleˣ/
- tavutus: te‧ke‧le
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tekele | tekeleet |
| genetiivi | tekeleen | tekeleiden tekeleitten |
| partitiivi | tekelettä | tekeleitä |
| akkusatiivi | tekele; tekeleen |
tekeleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tekeleessä | tekeleissä |
| elatiivi | tekeleestä | tekeleistä |
| illatiivi | tekeleeseen | tekeleisiin tekeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tekeleellä | tekeleillä |
| ablatiivi | tekeleeltä | tekeleiltä |
| allatiivi | tekeleelle | tekeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tekeleenä | tekeleinä |
| translatiivi | tekeleeksi | tekeleiksi |
| abessiivi | tekeleettä | tekeleittä |
| instruktiivi | – | tekelein |
| komitatiivi | – | tekeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tekelee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tekelet- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- tekele Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48