Katso myös: Teljo

Suomi muokkaa

 
Teljo

Substantiivi muokkaa

teljo (1)

  1. soutuveneen soutu- tai istuinpenkki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪eljo/
  • tavutus: tel‧jo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teljo teljot
genetiivi teljon teljojen
partitiivi teljoa teljoja
akkusatiivi teljo;
teljon
teljot
sisäpaikallissijat
inessiivi teljossa teljoissa
elatiivi teljosta teljoista
illatiivi teljoon teljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi teljolla teljoilla
ablatiivi teljolta teljoilta
allatiivi teljolle teljoille
muut sijamuodot
essiivi teljona teljoina
translatiivi teljoksi teljoiksi
abessiivi teljotta teljoitta
instruktiivi teljoin
komitatiivi teljoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teljo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

etuteljo, keskiteljo, keulateljo, peräteljo, rullateljo, soututeljo, teljolauta, teljopuu

Aiheesta muualla muokkaa

  • teljo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.