teltta
Suomi muokkaa
.jpg)
Substantiivi muokkaa
- metalli- tai puurungolle pingotetusta kankaasta, joskus vuodista tms. tehty, maahan lyötyihin paaluihin kiinnitetyillä naruilla tuettu maja tai katos, joka usein on tarkoitettu purettavaksi ja siirrettäväksi tilapäisrakennelmaksi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪elt̪ːɑ/
- tavutus: telt‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | teltta | teltat |
| genetiivi | teltan | telttojen (telttain) |
| partitiivi | telttaa | telttoja |
| akkusatiivi | teltta; teltan |
teltat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | teltassa | teltoissa |
| elatiivi | teltasta | teltoista |
| illatiivi | telttaan | telttoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | teltalla | teltoilla |
| ablatiivi | teltalta | teltoilta |
| allatiivi | teltalle | teltoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | telttana | telttoina |
| translatiivi | teltaksi | teltoiksi |
| abessiivi | teltatta | teltoitta |
| instruktiivi | – | teltoin |
| komitatiivi | – | telttoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | telta- | |
| vahva vartalo | teltta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
< ruotsin tält < alasaksan[1] telt < muinaissaksin teld < kantagermaanin *teldą
Käännökset muokkaa
1. pingotetusta kankaasta tehty tilapäisrakennelma
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: telttailla
Yhdyssanat muokkaa
happiteltta, harjateltta, huvilateltta, huviteltta, intiaaniteltta, juhlateltta, kupoliteltta, markkinateltta, myyntiteltta, olutteltta, peliteltta, retkiteltta, sirkusteltta, sotilasteltta, telttakangas, telttakatos, telttakatto, telttakylä, telttaleiri, telttamajoitus, telttaretki, telttasauna, telttatuoli, tunneliteltta, vaellusteltta, vankkuriteltta
Aiheesta muualla muokkaa
- teltta Kielitoimiston sanakirjassa
Inarinsaame muokkaa
Substantiivi muokkaa
teltta
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.