tina
Katso myös: Tina, TINA |
Suomi muokkaa
Alkuaineet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indium ← tina → antimoni | ||||||
In ← Sn → Sb | ||||||
|
Substantiivi muokkaa
tina (9)
Ääntäminen muokkaa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tina | tinat |
genetiivi | tinan | tinojen (tinain) |
partitiivi | tinaa | tinoja |
akkusatiivi | tina; tinan |
tinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tinassa | tinoissa |
elatiivi | tinasta | tinoista |
illatiivi | tinaan | tinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tinalla | tinoilla |
ablatiivi | tinalta | tinoilta |
allatiivi | tinalle | tinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tinana | tinoina |
translatiivi | tinaksi | tinoiksi |
abessiivi | tinatta | tinoitta |
instruktiivi | – | tinoin |
komitatiivi | – | tinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: tinata
Yhdyssanat muokkaa
juotostina, juottotina, lehtitina, tina-astia, tinaesine, tinaharkko, tinajuote, tinajuotos, tinajäkälä, tinakannu, tinakauha, tinalasite, tinalasitus, tinalautanen, tinamalmi, tinanappi, tinanvalanta, tinanvalu, tinapaperi, tinapilli, tinasotamies, tinasotilas, tinatuoppi, tinayhdiste, uudenvuodentina
Anagrammit muokkaa
Idiomit muokkaa
- olla tinassa - olla juovuksissa.
Aiheesta muualla muokkaa
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
tina f.
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Idiomit muokkaa
- papel de tina – käsintehty paperi
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
tina
Lähteet muokkaa
- Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 246
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.