Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

toipilaisuus (40)

  1. se, että on toipilas

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪oi̯piˌlɑi̯suːs/
  • tavutus: toi‧pi‧lai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toipilaisuus toipilaisuudet
genetiivi toipilaisuuden toipilaisuuksien
partitiivi toipilaisuutta toipilaisuuksia
akkusatiivi toipilaisuus;
toipilaisuuden
toipilaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi toipilaisuudessa toipilaisuuksissa
elatiivi toipilaisuudesta toipilaisuuksista
illatiivi toipilaisuuteen toipilaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toipilaisuudella toipilaisuuksilla
ablatiivi toipilaisuudelta toipilaisuuksilta
allatiivi toipilaisuudelle toipilaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi toipilaisuutena toipilaisuuksina
translatiivi toipilaisuudeksi toipilaisuuksiksi
abessiivi toipilaisuudetta toipilaisuuksitta
instruktiivi toipilaisuuksin
komitatiivi toipilaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo toipilaisuude-
vahva vartalo toipilaisuute-
konsonantti-
vartalo
toipilaisuut-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa