Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

toppa (10-B)[1]

  1. sokeritoppa
  2. (arkikieltä) keko
  3. (puhekieltä) sätkätupakan pakkauksesta tai toisinaan myös teepakkauksesta käytetty nimitys
    silti ostan vain sen topan ja rizlat
    tsajutoppa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪opːɑ/
  • tavutus: top‧pa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toppa topat
genetiivi topan toppien
(toppain)
partitiivi toppaa toppia
akkusatiivi toppa;
topan
topat
sisäpaikallissijat
inessiivi topassa topissa
elatiivi topasta topista
illatiivi toppaan toppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi topalla topilla
ablatiivi topalta topilta
allatiivi topalle topille
muut sijamuodot
essiivi toppana toppina
translatiivi topaksi topiksi
abessiivi topatta topitta
instruktiivi topin
komitatiivi toppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo topa-
vahva vartalo toppa-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

sokeritoppa, toppahaalari, toppakangas, toppapusakka, toppapusero, toppasokeri, toppatakki, toppatäkki

Aiheesta muualla muokkaa

  • toppa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B