Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tribunaali (5)

  1. (historia) antiikin Roomassa koroke, josta virkamies johti julkista toimitusta
  2. joissakin maissa ylempi tuomioistuin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ribuˌnɑːli/
  • tavutus: tri‧bu‧naa‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tribunaali tribunaalit
genetiivi tribunaalin tribunaalien
(tribunaalein)
partitiivi tribunaalia tribunaaleja
akkusatiivi tribunaali;
tribunaalin
tribunaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi tribunaalissa tribunaaleissa
elatiivi tribunaalista tribunaaleista
illatiivi tribunaaliin tribunaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tribunaalilla tribunaaleilla
ablatiivi tribunaalilta tribunaaleilta
allatiivi tribunaalille tribunaaleille
muut sijamuodot
essiivi tribunaalina tribunaaleina
translatiivi tribunaaliksi tribunaaleiksi
abessiivi tribunaalitta tribunaaleitta
instruktiivi tribunaalein
komitatiivi tribunaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tribunaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

latinan sanasta tribūnal ’tribuunin virkatuoli’[1]

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tietosanakirja. 9 osa, Stambulov—Työaika / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. Helsinki: Tietosanakirja, 1917: hakusana Tribunaali (Project Runebergissa)