tuhlaaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tuhlaaja (10)
- henkilö, joka tuhlaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪uhlɑːjɑ/
- tavutus: tuh‧laa‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhlaaja | tuhlaajat |
| genetiivi | tuhlaajan | tuhlaajien (tuhlaajain) |
| partitiivi | tuhlaajaa | tuhlaajia |
| akkusatiivi | tuhlaaja; tuhlaajan |
tuhlaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhlaajassa | tuhlaajissa |
| elatiivi | tuhlaajasta | tuhlaajista |
| illatiivi | tuhlaajaan | tuhlaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhlaajalla | tuhlaajilla |
| ablatiivi | tuhlaajalta | tuhlaajilta |
| allatiivi | tuhlaajalle | tuhlaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhlaajana | tuhlaajina |
| translatiivi | tuhlaajaksi | tuhlaajiksi |
| abessiivi | tuhlaajatta | tuhlaajitta |
| instruktiivi | – | tuhlaajin |
| komitatiivi | – | tuhlaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuhlaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
tuhlata (vokaalivartalo tuhlaa-) + -ja
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka tuhlaa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- tuhlaaja Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1179 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa