Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

tynkä (10)

  1. (arkikieltä) liian lyhyt, alamittainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈtyŋkæ]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: tyn‧kä

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

siiventynkä, tynkäeduskunta, tynkäkokous

Substantiivi muokkaa

tynkä (10-G)

  1. jostakin katkaistaessa jäljelle jäänyt osa, jäännös
    Kanto on puun tynkä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈtyŋkæ]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: tyn‧kä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tynkä tyngät
genetiivi tyngän tynkien
(tynkäin)
partitiivi tynkää tynkiä
akkusatiivi tynkä;
tyngän
tyngät
sisäpaikallissijat
inessiivi tyngässä tyngissä
elatiivi tyngästä tyngistä
illatiivi tynkään tynkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyngällä tyngillä
ablatiivi tyngältä tyngiltä
allatiivi tyngälle tyngille
muut sijamuodot
essiivi tynkänä tynkinä
translatiivi tyngäksi tyngiksi
abessiivi tyngättä tyngittä
instruktiivi tyngin
komitatiivi tynkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tyngä-
vahva vartalo tynkä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa