uumoilu

Suomi

Substantiivi

uumoilu (2)

uumoileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈuːmoi̯lu/
tavutus: uu‧moi‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uumoilu	uumoilut
genetiivi	uumoilun	uumoilujen uumoiluiden uumoiluitten
partitiivi	uumoilua	uumoiluita uumoiluja
akkusatiivi	uumoilu; uumoilun	uumoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	uumoilussa	uumoiluissa
elatiivi	uumoilusta	uumoiluista
illatiivi	uumoiluun	uumoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	uumoilulla	uumoiluilla
ablatiivi	uumoilulta	uumoiluilta
allatiivi	uumoilulle	uumoiluille
muut sijamuodot
essiivi	uumoiluna	uumoiluina
translatiivi	uumoiluksi	uumoiluiksi
abessiivi	uumoilutta	uumoiluitta
instruktiivi	–	uumoiluin
komitatiivi	–	uumoiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	uumoilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. uumoileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

uumoilu Kielitoimiston sanakirjassa