Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

väritys (39)

  1. kts. värittäminen
  2. värittämisen tulos; se millaiset värit jollakin on
    Kekomuurahaiset ovat väritykseltään punamustia.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋærit̪ys/
  • tavutus: vä‧ri‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väritys väritykset
genetiivi värityksen väritysten
värityksien
partitiivi väritystä värityksiä
akkusatiivi väritys;
värityksen
väritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi värityksessä värityksissä
elatiivi värityksestä värityksistä
illatiivi väritykseen värityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi värityksellä värityksillä
ablatiivi väritykseltä värityksiltä
allatiivi väritykselle värityksille
muut sijamuodot
essiivi värityksenä värityksinä
translatiivi väritykseksi värityksiksi
abessiivi värityksettä värityksittä
instruktiivi värityksin
komitatiivi värityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väritykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väritys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä värittää (värit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

arvoväritys, värityskirja

Aiheesta muualla muokkaa