Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

variantti (5-C)

  1. versio
  2. rinnakkaismuoto
  3. muunnos
    Tuoreet tutkimukset ovat vahvistaneet, että Creutzfeldt-Jakobin taudin eräs variantti voi tarttua verensiirrossa. (kaleva.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑriˌɑnt̪ːi/
  • tavutus: va‧ri‧ant‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi variantti variantit
genetiivi variantin varianttien
(varianttein)
partitiivi varianttia variantteja
akkusatiivi variantti;
variantin
variantit
sisäpaikallissijat
inessiivi variantissa varianteissa
elatiivi variantista varianteista
illatiivi varianttiin variantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi variantilla varianteilla
ablatiivi variantilta varianteilta
allatiivi variantille varianteille
muut sijamuodot
essiivi varianttina variantteina
translatiivi variantiksi varianteiksi
abessiivi variantitta varianteitta
instruktiivi variantein
komitatiivi variantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo varianti-
vahva vartalo variantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa