Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vastapooli (5)[1]

  1. täydellinen, äärimmäinen vastakohta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑst̪ɑˌpoːli/
  • tavutus: vas‧ta‧poo‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vastapooli vastapoolit
genetiivi vastapoolin vastapoolien
(vastapoolein)
partitiivi vastapoolia vastapooleja
akkusatiivi vastapooli;
vastapoolin
vastapoolit
sisäpaikallissijat
inessiivi vastapoolissa vastapooleissa
elatiivi vastapoolista vastapooleista
illatiivi vastapooliin vastapooleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vastapoolilla vastapooleilla
ablatiivi vastapoolilta vastapooleilta
allatiivi vastapoolille vastapooleille
muut sijamuodot
essiivi vastapoolina vastapooleina
translatiivi vastapooliksi vastapooleiksi
abessiivi vastapoolitta vastapooleitta
instruktiivi vastapoolein
komitatiivi vastapooleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vastapooli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista vasta ja pooli

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5