vekara
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vekara (12)
- varsijousen viritystaljan osa, jonka muodostavat kaksi köysipyörää ja kaksi jänteelle asetettavaa koukkua
- (puhekieltä) lapsi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋekɑrɑ/
- tavutus: ve‧ka‧ra
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vekara | vekarat |
genetiivi | vekaran | vekaroiden vekaroitten (vekarain) |
partitiivi | vekaraa | vekaroita |
akkusatiivi | vekara; vekaran |
vekarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vekarassa | vekaroissa |
elatiivi | vekarasta | vekaroista |
illatiivi | vekaraan | vekaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vekaralla | vekaroilla |
ablatiivi | vekaralta | vekaroilta |
allatiivi | vekaralle | vekaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vekarana | vekaroina |
translatiivi | vekaraksi | vekaroiksi |
abessiivi | vekaratta | vekaroitta |
instruktiivi | – | vekaroin |
komitatiivi | – | vekaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vekara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
2. lapsi
Ks. lapsi |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vekara Kielitoimiston sanakirjassa