Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

viba

  1. (slangia) tunne, tuntemus; tunnelma
    Se herätti huonoja viboja.
    Mulle jäi siitä jutusta tosi hyvät vibat.
    Dj:t yhdistelevät rapin, trapin, grimen ja dancehallin viboja.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋibɑ/

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viba vibat
genetiivi viban vibojen
(vibain)
partitiivi vibaa viboja
akkusatiivi viba;
viban
vibat
sisäpaikallissijat
inessiivi vibassa viboissa
elatiivi vibasta viboista
illatiivi vibaan viboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viballa viboilla
ablatiivi vibalta viboilta
allatiivi viballe viboille
muut sijamuodot
essiivi vibana viboina
translatiivi vibaksi viboiksi
abessiivi vibatta viboitta
instruktiivi viboin
komitatiivi viboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viba-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englannin kielestä, vibe