Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

viivain (38)

  1. viivan piirtämiseen käytettävä suora- tai käyräreunainen malline

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋiːʋɑi̯n/
  • tavutus: vii‧vain

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viivain viivaimet
genetiivi viivaimen viivaimien
viivainten
partitiivi viivainta viivaimia
akkusatiivi viivain;
viivaimen
viivaimet
sisäpaikallissijat
inessiivi viivaimessa viivaimissa
elatiivi viivaimesta viivaimista
illatiivi viivaimeen viivaimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viivaimella viivaimilla
ablatiivi viivaimelta viivaimilta
allatiivi viivaimelle viivaimille
muut sijamuodot
essiivi viivaimena
(viivainna)
viivaimina
translatiivi viivaimeksi viivaimiksi
abessiivi viivaimetta viivaimitta
instruktiivi viivaimin
komitatiivi viivaimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viivaime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viivain-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta viivata (viivaa- + -in)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

[[kulmaviivain[[, käyräviivain, [[siniviivain}}]]

Aiheesta muualla muokkaa

  • viivain Kielitoimiston sanakirjassa