Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vikkelyys (40)

  1. se, että on vikkelä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋikːelyːs/
  • tavutus: vik‧ke‧lyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vikkelyys vikkelyydet
genetiivi vikkelyyden vikkelyyksien
partitiivi vikkelyyttä vikkelyyksiä
akkusatiivi vikkelyys;
vikkelyyden
vikkelyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi vikkelyydessä vikkelyyksissä
elatiivi vikkelyydestä vikkelyyksistä
illatiivi vikkelyyteen vikkelyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vikkelyydellä vikkelyyksillä
ablatiivi vikkelyydeltä vikkelyyksiltä
allatiivi vikkelyydelle vikkelyyksille
muut sijamuodot
essiivi vikkelyytenä vikkelyyksinä
translatiivi vikkelyydeksi vikkelyyksiksi
abessiivi vikkelyydettä vikkelyyksittä
instruktiivi vikkelyyksin
komitatiivi vikkelyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vikkelyyde-
vahva vartalo vikkelyyte-
konsonantti-
vartalo
vikkelyyt-

Etymologia muokkaa

sanan vikkelä vartalosta vikkel- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa