Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

viljelys (39)[1]

  1. viljelty yhtenäinen maa-alue kasveineen
    Kiertelimme katselemassa viljelyksiä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋiljelys/
  • tavutus: vil‧je‧lys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viljelys viljelykset
genetiivi viljelyksen viljelysten
viljelyksien
partitiivi viljelystä viljelyksiä
akkusatiivi viljelys;
viljelyksen
viljelykset
sisäpaikallissijat
inessiivi viljelyksessä viljelyksissä
elatiivi viljelyksestä viljelyksistä
illatiivi viljelykseen viljelyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viljelyksellä viljelyksillä
ablatiivi viljelykseltä viljelyksiltä
allatiivi viljelykselle viljelyksille
muut sijamuodot
essiivi viljelyksenä viljelyksinä
translatiivi viljelykseksi viljelyksiksi
abessiivi viljelyksettä viljelyksittä
instruktiivi viljelyksin
komitatiivi viljelyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viljelykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viljelys-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hedelmäviljelys, kasteluviljelys, mansikkaviljelys, nurmiviljelys, perunaviljelys, pirttiviljelys, tupakkaviljelys, viiniviljelys, viljelysalue, viljelyslaidun, viljelysmaa, viljelyspalsta, viljelyspinta-ala, viljelystie

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39