vilkastuttanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vilkastuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkastuttanut vilkastuttaneet
genetiivi vilkastuttaneen vilkastuttaneiden
vilkastuttaneitten
partitiivi vilkastuttanutta vilkastuttaneita
akkusatiivi vilkastuttanut; vilkastuttaneen vilkastuttaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkastuttaneessa vilkastuttaneissa
elatiivi vilkastuttaneesta vilkastuttaneista
illatiivi vilkastuttaneeseen vilkastuttaneisiin
vilkastuttaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkastuttaneella vilkastuttaneilla
ablatiivi vilkastuttaneelta vilkastuttaneilta
allatiivi vilkastuttaneelle vilkastuttaneille
muut sijamuodot
essiivi vilkastuttaneena vilkastuttaneina
translatiivi vilkastuttaneeksi vilkastuttaneiksi
abessiivi vilkastuttaneetta vilkastuttaneitta
instruktiivi vilkastuttanein
komitatiivi vilkastuttaneine