Wikipedia
Katso artikkeli Voikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

voikko (1-A)

  1. hevosen väri, jonka edustajat ovat vaaleita, kullanruskeita ja vaaleajouhisia, jouhet ovat usein kermanväriset.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voikko voikot
genetiivi voikon voikkojen
partitiivi voikkoa voikkoja
akkusatiivi voikko;
voikon
voikot
sisäpaikallissijat
inessiivi voikossa voikoissa
elatiivi voikosta voikoista
illatiivi voikkoon voikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi voikolla voikoilla
ablatiivi voikolta voikoilta
allatiivi voikolle voikoille
muut sijamuodot
essiivi voikkona voikkoina
translatiivi voikoksi voikoiksi
abessiivi voikotta voikoitta
instruktiivi voikoin
komitatiivi voikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo voiko-
vahva vartalo voikko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

voi + kko

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • voikko Kielitoimiston sanakirjassa