vuona
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vuona (10)
- (eläintiede) karitsasta käytetty nimitys
- Lampaan vuona imee tuttipulloa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋuo̯nɑ/
- tavutus: vuo‧na
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuona | vuonat |
genetiivi | vuonan | vuonien (vuonain) |
partitiivi | vuonaa | vuonia |
akkusatiivi | vuona; vuonan |
vuonat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuonassa | vuonissa |
elatiivi | vuonasta | vuonista |
illatiivi | vuonaan | vuoniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuonalla | vuonilla |
ablatiivi | vuonalta | vuonilta |
allatiivi | vuonalle | vuonille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuonana | vuonina |
translatiivi | vuonaksi | vuoniksi |
abessiivi | vuonatta | vuonitta |
instruktiivi | – | vuonin |
komitatiivi | – | vuonine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuona- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
balttilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. eläintiede: karitsasta käytetty nimitys
Ks. karitsa |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: vuonia
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vuona Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).