Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vuona (10)

  1. (eläintiede) karitsasta käytetty nimitys
    Lampaan vuona imee tuttipulloa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋuo̯nɑ/
  • tavutus: vuo‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuona vuonat
genetiivi vuonan vuonien
(vuonain)
partitiivi vuonaa vuonia
akkusatiivi vuona;
vuonan
vuonat
sisäpaikallissijat
inessiivi vuonassa vuonissa
elatiivi vuonasta vuonista
illatiivi vuonaan vuoniin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuonalla vuonilla
ablatiivi vuonalta vuonilta
allatiivi vuonalle vuonille
muut sijamuodot
essiivi vuonana vuonina
translatiivi vuonaksi vuoniksi
abessiivi vuonatta vuonitta
instruktiivi vuonin
komitatiivi vuonine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuona-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

balttilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

vuonankaali

Aiheesta muualla muokkaa

  • vuona Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).