wahhabilaisuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
wahhabilaisuus (40)
- Arabiassa 1700-luvulla syntynyt sunnilaisen islamin suuntaus, joka pyrkii palauttamaan islamin juurilleen ja karsimaan siihen myöhemmin omaksutut tavat
Etymologia muokkaa
- suuntauksen perustaneen islamilaisen lainoppineen Muhammad ibn Abd-al-Wahhabin sukunimestä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | wahhabilaisuus | wahhabilaisuudet |
genetiivi | wahhabilaisuuden | wahhabilaisuuksien |
partitiivi | wahhabilaisuutta | wahhabilaisuuksia |
akkusatiivi | wahhabilaisuus; wahhabilaisuuden |
wahhabilaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | wahhabilaisuudessa | wahhabilaisuuksissa |
elatiivi | wahhabilaisuudesta | wahhabilaisuuksista |
illatiivi | wahhabilaisuuteen | wahhabilaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | wahhabilaisuudella | wahhabilaisuuksilla |
ablatiivi | wahhabilaisuudelta | wahhabilaisuuksilta |
allatiivi | wahhabilaisuudelle | wahhabilaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | wahhabilaisuutena | wahhabilaisuuksina |
translatiivi | wahhabilaisuudeksi | wahhabilaisuuksiksi |
abessiivi | wahhabilaisuudetta | wahhabilaisuuksitta |
instruktiivi | – | wahhabilaisuuksin |
komitatiivi | – | wahhabilaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | wahhabilaisuude- | |
vahva vartalo | wahhabilaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
wahhabilaisuut- |
Käännökset muokkaa
1. sunnilaisen islamin vanhoillinen suuntaus
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- wahhabilaisuus Kielitoimiston sanakirjassa