äänielin

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

äänielin

  1. (anatomia, fysiologia) vain selkärankaisilla ja niveljalkaisilla esiintyvä elin, jolla muodostetaan ääniä. Ihmisen äänielin on kurkunpää siellä sijaisevine tärkeine ääntöelimineen.
    Pään ontelot, rintaontelo, kieli ja huulet tukevat äänielintä ääntä muodostettaessa.
    Yleensä nisäkkäiden äänielimet ovat periaatteeltaan samantapaiset kuin ihmisen ääntöelimet. Muilla selkärankaisilla tavallinen äänen syntypaikka on kurkunpää ja siihen liittyvät resonaattorina toimivat rakenteet kuten henkitorvi.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈæːniˌelin/
  • tavutus: ää‧ni‧e‧lin

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista ääni ja elin

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa