živa

Kroaatti

Substantiivi

žȉva f. 

1. elohopea

Taivutus

	yksikkö
nominatiivi	živa
genetiivi	žive
datiivi-lokatiivi	živi
akkusatiivi	živu
vokatiivi	živo
instrumentaali	živom

Aiheesta muualla

• žȉva Hrvatski jezični portal

Adjektiivi

živa

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta živ
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta živ
3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta živ
4. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta živ
5. (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta živ
6. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta živ

Serbia

Substantiivi

žȉva f. (kyrillinen жива)

1. elohopea

Etymologia

• turkin cıva << persiasta جیوه (jive) tai ژیوه (žive).