враг

Ersä

Substantiivi

враг

1. vihollinen

Venäjä

Substantiivi

вра́г m. (paino päätteellä)

1. vihollinen

Taivutus

elollinen	yksikkö	monikko
nominatiivi	вра́г	враги́
genetiivi	врага́	враго́в
datiivi	врагу́	врага́м
akkusatiivi	врага́	враго́в
instrumentaali	враго́м	врага́ми
prepositionaali	враге́	врага́х

Liittyvät sanat

Synonyymit

• неприятель