Wikipedia
Katso artikkeli Vihollinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

vihollinen (38)

  1. joku joka suhtautuu vihamielisesti toiseen henkilöön tai asiaan, pyrkii vahingoittamaan tätä tai tämän pyrkimyksiä ja etuja; vihamies
    Tunne vihollisesi!
    demokratian viholliset
  2. valtio tai muu järjestäytynyt yhteisö tai organisaatio, jonka kanssa ollaan sodassa, sen sotavoimat tai yksittäinen sotilas
    Olemme (...) menneet paljon eteenpäin ajoista, jolloin naapuriheimo oli automaattisesti vihollinen ja vaarallinen. (kirkkojakaupunki.fi)
  3. eläin joka saalistaa tai haittaa toista eläintä ekosysteemissä
    Karhun ainoa vihollinen on siperiantiikeri.
  4. (kuvaannollisesti) jokin vahingoittava tai tuhoisa tekijä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiholˌlinen/
  • tavutus: vi‧hol‧li‧nen

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.