vihulainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavihulainen (38)
- (vanhahtava, nykykielessä leikkimielinen) vihollinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈʋihulɑinen]
Tavutus
muokkaa- tavutus: vi‧hu‧lai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vihulainen | vihulaiset |
genetiivi | vihulaisen | vihulaisten vihulaisien |
partitiivi | vihulaista | vihulaisia |
akkusatiivi | vihulainen; vihulaisen |
vihulaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vihulaisessa | vihulaisissa |
elatiivi | vihulaisesta | vihulaisista |
illatiivi | vihulaiseen | vihulaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vihulaisella | vihulaisilla |
ablatiivi | vihulaiselta | vihulaisilta |
allatiivi | vihulaiselle | vihulaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vihulaisena (vihulaisna) |
vihulaisina |
translatiivi | vihulaiseksi | vihulaisiksi |
abessiivi | vihulaisetta | vihulaisitta |
instruktiivi | – | vihulaisin |
komitatiivi | – | vihulaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vihulaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vihulais- |
Käännökset
muokkaa1. vihollinen
Ks. vihollinen |
Aiheesta muualla
muokkaa- vihulainen Kielitoimiston sanakirjassa