дно

Serbia

Substantiivi

дно̏ n. (latinalainen dno)

1. pohja

Ukraina

Substantiivi

дно n.

1. pohja (vesistön)
2. pohja (astian)
3. (kuvaannollisesti) yhteiskunnan alin kerrostuma

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	дно	де́на
genetiivi	дна	ден
datiivi	дну	де́нам
akkusatiivi	дно	де́на
instrumentaali	дном	де́нами
lokatiivi	дні	де́нах
vokatiivi	дно	де́на

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: донний
• substantiivit: днище

Venäjä

Substantiivi

дно n.

1. pohja (vesistön)

   на дне мо́ря

   meren pohjassa

   пойти́ ко дну́

   painua pohjaan

2. (astian) pohja, perukka, pohjukka

   Пей до дна!

   Pohjanmaan kautta!

3. (yhteiskunnan) alaluokka, kurjalisto

   На дне

   Pohjalla (Maksim Gorkin näytelmä)

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	дно	до́нья
genetiivi	дна	до́ньев
datiivi	дну	до́ньям
akkusatiivi	дно	до́нья
instrumentaali	дном	до́ньями
prepositionaali	дне	до́ньях

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: донный
• adjektiivit: днище