лев

Katso myös: Лев

Bulgaria

Substantiivi

лев m. (objektimuoto: лева, määräinen: левът, monikko: левове, määräinen: левовете, laskentamuoto: лева)

1. leva (Bulgarian valuutta)
2. (vanhentunut) leijona

Ersä

Substantiivi

лев

1. leijona

Etymologia

Lainasana venäjästä.

Ukraina

Substantiivi

лев m. (paino vartalolla)

1. leijona

Ääntäminen

• IPA: [ɫɛu̯]

Taivutus

elollinen	yksikkö	monikko
nominatiivi	лев	ле́ви
genetiivi	ле́ва	ле́вів
datiivi	ле́вові, ле́ву	ле́вам
akkusatiivi	ле́ва	ле́вів
instrumentaali	ле́вом	ле́вами
lokatiivi	ле́вові, ле́ві	ле́вах
vokatiivi	ле́ве	ле́ви

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: левиний, левовий, лев'ячий
• substantiivit: левиця, левеня, лев'я

Substantiivi

лев m.

1. leva (Bulgarian valuutta)

Taivutus

eloton	yksikkö	monikko
nominatiivi	лев	ле́ви
genetiivi	ле́ва	ле́вів
datiivi	ле́ву	ле́вам
akkusatiivi	лев	ле́ви
instrumentaali	ле́вом	ле́вами
lokatiivi	ле́ві	ле́вах
vokatiivi	ле́ве	ле́ви

Venäjä

Substantiivi

ле́в m. (paino päätteellä) (monikko львы)

1. leijona

Ääntäminen

• IPA: [lʲef]

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	лев	львы́
genetiivi	льва́	льво́в
datiivi	льву́	льва́м
akkusatiivi	льва́	львы́
instrumentaali	льво́м	льва́ми
prepositionaali	льве́	льва́х

Substantiivi

ле́в m. (paino vartalolla) (monikko левы)

1. leva (Bulgarian valuutta)

Taivutus

eloton	yksikkö	monikko
nominatiivi	ле́в	ле́вы
genetiivi	ле́ва	ле́вов
datiivi	ле́ву	ле́вам
akkusatiivi	ле́в	ле́вы
instrumentaali	ле́вом	ле́вами
prepositionaali	ле́ве	ле́вах